Happy Are The Software Engineers.. (artikkeli)

Ensimmäinen koskaan kirjoittamani julkaisu on nimeltään "Happy Are The Software Engineers.." ("Onnellisia ovat ohjelmistosuunnittelijat..") ja se ilmestyi Better Software-lehdessä joulukuussa 2006. Artikkeli kuvaa kaikessa lyhykäisyydessään, kuinka täydellinen keskittyminen voi luoda onnellisuuden tunteen, erityisesti jos tehtävä on mielekäs. Halusin osoittaa, että ohjelmistolaatutyö on mielekästä ja että Tick-the-Code -menetelmällä on mahdollista uppoutua täydelliseen keskittymisen tilaan.

Tiivistettynä: onnea on Tick-the-Code.

Tick-the-Code Inspection: Theory and Practice

Ensimmäinen tieteellinen artikkelini on nimeltään "Tick-the-Code Inspection: Theory and Practice" (Tick-the-Code -katselmointi: teoria ja käytäntö) ja se ilmestyi vertaistarkistetussa ASQ (American Society for Quality, Amerikan Laatuliitto) lehdessä nimeltä Software Quality Professional.

Kuten nimi kertoo, artikkelini paljastaa kaikki Tick-the-Code -menetelmän yksityiskohdat aina 24 koodaussääntöön asti. Artikkeli on kattavin kirjoitettu lähde Tick-the-Code -menetelmästä.

Tick-the-Code Inspection: Empirical Evidence (on Effectiveness)

Toinen tieteellinen artikkeli on nimeltään Tick-the-Code Inspection: Empirical Evidence (on Effectiveness) (Tick-the-Code -katselmointi: empiirisiä todisteita (tehokkuudesta)). Kirjoitettuani artikkelin esitin sen ensimmäisen kerran Pacific Northwest Software Quality Conference (PNSQC)-konferenssissa lokakuussa 2007, Portlandissa, Oregonin osavaltiossa, USA:ssa. Artikkeli esittelee Tick-the-Code-koulutuksista kerättyjä mittauksia (noin 50 koulutuksen yhteensä yli 300 osallistujaa osallistuivat tutkimukseen.) Tulokset ovat paljastavia. Artikkelin päähuomio on, että ohjelmistosuunnittelijat voisivat pitää koodinsa paljon yksinkertaisempana ja välttää tekemästä monia niistä virheistä, joista ohjelmistoprojektit ovat tulleet niin pahamaineisiksi.

Artikkelin lisäosassa on lista Tick-the-Code -menetelmän säännöistä artikkelin kirjoitushetkellä (kesä 2007).

Tick-the-Code - uusvanha tekniikka taistelussa bugeja vastaan

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys (Pitky ry) julkaisi artikkelini jäsenlehdessään Pitkyn Piiri 1/2008. Se on nimeltään "Tick-the-Code - uusvanha tekniikka taistelussa bugeja vastaan".

Tulossa

Tick-the-Code -katselmointi: kirja

Vuodesta 2006 olen kirjoittanut kirjaa Tick-the-Code -menetelmästä. Siitä tulee yksityiskohtaisin ja täydellisin lähde menetelmään. Olen jo luonnostellut lähes kaikki luvut. Joihinkin niistä olen jo saanut asiantuntijoilta palautetta, jonka olen ottanut huomioon. Olen lähestynyt muutamaa kustantajaa ja saanut lisää palautetta (en vielä hyväksyntää). O'Reilly-toimittaja Andy Oram mainitsi menetelmän Beautiful Code-kirjan blogissa, mikä aiheutti melkoisen ryntäyksen näillekin sivuille. Seuraavaksi täytyy saada syntymään asiasta kiinnostunut yhteisö ja lähestyä kustantajia uudestaan.

Ote kirjasta

Ote vaihtuu viikottain. Kukin ote on vielä luonnos ja voi muuttua ennen päätymistään kirjaan. Otteet ovat englanniksi.

Demo-effect

This tendency to leave the checks until the last minute explains the well-known 'demo-effect'. Your programming team has worked long and hard on the new application and next week there's the big trade show, where you're going to present the prototype to future customers. You ask your team to make sure everything is ready, and even the quality is good. Unfortunately they only have the Friday afternoon to do any checking and in the hurry they don't really find many problems. On the other hand, everybody realizes that should they find something critical, there wouldn't be enough time to fix it before the trade show, and that would be a catastrophe. Even the psychological setup is against a proper check. On top of that it has been long since the last check was done and the crew really only has time to scratch the surface with their check.

They find a few problems, which are probably masking at least as many, which probably prevent the testing of certain features sure to contain even more problems. All the found problems are fixed and everybody overly confident that all will go well. You pack the release and leave for the trade show.

The first two days on the show go extremely well. On the third day, brimming with confidence you invite the visitors to your demonstration. These are the ones you have been waiting for, these are the biggest prospects you've had in your mind. The demonstration better go as well as before. But even as you are thinking these thoughts, tragedy strikes. The demonstrated feature collapses without warning leaving you with nothing. You try to explain that the system is still under development and how this kind of thing is quite normal in software. The impression left on the prospects is not convincing, though. This demo-effect might have cost you half-a-year's sales. Afterwards, you curse your bad luck.

Of course, it wasn't bad luck, neither was it a coincidence that the application crashed just as it did. It didn't sense the presence of the highly esteemed visitors, or your nervousness. Nothing supernatural happened. As you packed the application on Friday, you also had packed wrong confidence based on the results of your crew's quality checks. For months, the application had accumulated complexity and errors, which nobody had had the time to remove or even check for. For months, the application had expanded in features but deteriorated in internal quality at the same time. The debt that the application had accumulated in internal quality, was what you had to pay back in the form of the demo-effect.

Have you ever wondered what created the idea of a demo-effect? It isn't just a myth that just when you need a piece of software to work, it doesn't. In the excerpt from Chapter 3. "Root Causes", I draw a picture of how it could still be going on in organizations today.

Kiinnostaisiko koeajo?

Olet nyt tässä:

sivustokartta

Klikkaamalla sivustokarttaan.

Osanottajien sanomaa:

Todellista koulutuspalautetta

Klikkaamalla kurssitietoihin.