Happy Are The Software Engineers.. (artikkeli)

Ensimmäinen koskaan kirjoittamani julkaisu on nimeltään "Happy Are The Software Engineers.." ("Onnellisia ovat ohjelmistosuunnittelijat..") ja se ilmestyi Better Software-lehdessä joulukuussa 2006. Artikkeli kuvaa kaikessa lyhykäisyydessään, kuinka täydellinen keskittyminen voi luoda onnellisuuden tunteen, erityisesti jos tehtävä on mielekäs. Halusin osoittaa, että ohjelmistolaatutyö on mielekästä ja että Tick-the-Code -menetelmällä on mahdollista uppoutua täydelliseen keskittymisen tilaan.

Tiivistettynä: onnea on Tick-the-Code.

Tick-the-Code Inspection: Theory and Practice

Ensimmäinen tieteellinen artikkelini on nimeltään "Tick-the-Code Inspection: Theory and Practice" (Tick-the-Code -katselmointi: teoria ja käytäntö) ja se ilmestyi vertaistarkistetussa ASQ (American Society for Quality, Amerikan Laatuliitto) lehdessä nimeltä Software Quality Professional.

Kuten nimi kertoo, artikkelini paljastaa kaikki Tick-the-Code -menetelmän yksityiskohdat aina 24 koodaussääntöön asti. Artikkeli on kattavin kirjoitettu lähde Tick-the-Code -menetelmästä.

Tick-the-Code Inspection: Empirical Evidence (on Effectiveness)

Toinen tieteellinen artikkeli on nimeltään Tick-the-Code Inspection: Empirical Evidence (on Effectiveness) (Tick-the-Code -katselmointi: empiirisiä todisteita (tehokkuudesta)). Kirjoitettuani artikkelin esitin sen ensimmäisen kerran Pacific Northwest Software Quality Conference (PNSQC)-konferenssissa lokakuussa 2007, Portlandissa, Oregonin osavaltiossa, USA:ssa. Artikkeli esittelee Tick-the-Code-koulutuksista kerättyjä mittauksia (noin 50 koulutuksen yhteensä yli 300 osallistujaa osallistuivat tutkimukseen.) Tulokset ovat paljastavia. Artikkelin päähuomio on, että ohjelmistosuunnittelijat voisivat pitää koodinsa paljon yksinkertaisempana ja välttää tekemästä monia niistä virheistä, joista ohjelmistoprojektit ovat tulleet niin pahamaineisiksi.

Artikkelin lisäosassa on lista Tick-the-Code -menetelmän säännöistä artikkelin kirjoitushetkellä (kesä 2007).

Tick-the-Code - uusvanha tekniikka taistelussa bugeja vastaan

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys (Pitky ry) julkaisi artikkelini jäsenlehdessään Pitkyn Piiri 1/2008. Se on nimeltään "Tick-the-Code - uusvanha tekniikka taistelussa bugeja vastaan".

Tulossa

Tick-the-Code -katselmointi: kirja

Vuodesta 2006 olen kirjoittanut kirjaa Tick-the-Code -menetelmästä. Siitä tulee yksityiskohtaisin ja täydellisin lähde menetelmään. Olen jo luonnostellut lähes kaikki luvut. Joihinkin niistä olen jo saanut asiantuntijoilta palautetta, jonka olen ottanut huomioon. Olen lähestynyt muutamaa kustantajaa ja saanut lisää palautetta (en vielä hyväksyntää). O'Reilly-toimittaja Andy Oram mainitsi menetelmän Beautiful Code-kirjan blogissa, mikä aiheutti melkoisen ryntäyksen näillekin sivuille. Seuraavaksi täytyy saada syntymään asiasta kiinnostunut yhteisö ja lähestyä kustantajia uudestaan.

Ote kirjasta

Ote vaihtuu viikottain. Kukin ote on vielä luonnos ja voi muuttua ennen päätymistään kirjaan. Otteet ovat englanniksi.

The Four Causes: Lack of Knowledge

This root cause goes back to the discussion "what is quality?" Defining quality is impossible, as it seems to be "value for somebody" and that somebody changes each time you ask a different person the question. Knowing what is meant by quality is vital, if you want to strive for it. Only by having an explicit quality goal can you truly know where you should be and where you are at any given moment. In other words, you need to have a target. You need to know whether it is performance you need to tweak or if a good quality system in your project means as robust as possible, or as maintainable as can be.

Knowledge comes into play also as knowledge about the system and workings of the project and organization. If you understand that by shortchanging quality for time now actually means wasting time later, the knowledge helps you prevent the mistake. If you, however, have a wrong kind of paradigm, for example, that you can test quality into the product, you will resort to foolish things in trying to reach the desired quality level. The Fixing Fallacy is supposed to clearly show how a defective paradigm can hurt a project in practice. Changing the paradigm means changing how and what people think and that is always difficult. The root cause persists because of the fairly long time frames between stimulus and response. The consequences of wrong actions show themselves much later so that the cause-and-effect connection is difficult to notice. It makes for a perfect sign, noticeable by a doctor but not by the patient.

The conclusion of Chapter 3. "Root Causes" is that there are exactly four ultimate reasons for failure in software. One of them is lack of knowledge.

Kiinnostaisiko koeajo?

Olet nyt tässä:

sivustokartta

Klikkaamalla sivustokarttaan.

Osanottajien sanomaa:

Todellista koulutuspalautetta

Klikkaamalla kurssitietoihin.